Calabrian toimittaja Manuela Fragal, 47, hän toimi vuosia eri valtakunnallisten sanomalehtien sosioekonomisia sivuja ja oli kirjeenvaihtaja Calabria omistetuille kansainvälisille aikakauslehdille alueella asuvat italialaiset yhteisöt Argentina, Brasilia, Saksa ja Peru.
Jatka hänen maansa nimeä
Manuela Fragale on journalistisessa toimintansa aikana kantanut ja jatkaa maansa nimeä. Se tekee sen kertomalla tarinansa ja levittämällä tuhatvuotista kulttuuriaan; kauneimpien ja mieleenpainuvimpien paikkojen näyttäminen; jakaa suosittuja perinteitä ja legendoja. Kulttuurisivujen kautta hän auttaa kynällä tuomaan esiin ne monet piilotetut aarteet, jotka asuvat tässä maassa, niin kauniina kuin sitä pahoinpidellään ja nöyryytetään, liian usein epäoikeudenmukaisesti.
Palkittiin tasavallan senaatin mitalilla
Kirjoittamalla ja kertomalla Manuela Fragale ei ole vain antanut uskollisille lukijoilleen, erityisesti ulkomaille muuttaneille, tuntea olevansa lähempänä kotipaikkaansa, vaan hän on alueella suoritettujen perusteellisten tutkimusten avulla luonut useita selvitysraportteja, jonka tarkoituksena on löytää tai löytää uudelleen, mutta myös parantaa muinaisia kyliä, linnoja ja monumentteja. "Siitä, että hän on pystynyt paljastamaan maan ja Calabrian tapahtumia, tarinoita, arvoja sosioekonomisten ja kulttuuristen sivujen kautta, auttaen vahvistamaan siteitä ulkomailla asuvien italialaisten yhteisöjen ja heidän alkuperäpaikkojensa välillä", Manuela - as palkinnon motiivissa mainittu hän sai vuonna 2018 tasavallan senaatin mitalin.
Raportteja ja muistoja
Tämän vuoden huhtikuussa toimittaja oli vieraana "Digital Travel Festival - Calabria, Italia, World", jota mainostaa Facebook-ryhmä ”Ajantaju, paikan arvo. Cosenza". Täällä hän esitteli videon "Reportage and memory" -nimisellä työhön, jonka hän on varannut italialais-argentiinalaisyhteisölle.
Runous ja paikat inspiraation lähteenä
Manuela Fragale, jolla on talous- ja yhteiskuntatieteiden tutkinto Calabrian yliopistosta, on erikoistunut markkinointiin, talousjournalismiin sekä institutionaaliseen ja yritysviestintään. Hän on tehnyt kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tieto- ja viestintäalalla ja saanut urapalkintoja. Hän on myös kirjoittanut brändiviestintään keskittyviä esseitä. Hän on julkaissut muutamia novelleja ja runollisia antologioita "Mikrokosmos", vuodelta 2013, ja "merennahka", vuodelta 2016. Seuraavassa haastattelussa hän kertoo sydämensä paikoista ja intiimistä siteestä, joka sitoo ne hänen sieluunsa. Niin intensiivinen side, että siitä tulee runoutta.
Tohtori Fragale, kuinka paljon tyytyväisyyttä saat kertoa maasi tarinasta, kulttuurista ja paikoista?
"Historian ja tarinoiden, muinaisten perinteiden, identiteetin elementtien, ihmisten ja alkuperäpaikkojen välisten emotionaalisten siteiden palauttaminen, maani eri puolien kertominen niille, jotka sitä vähän tietävät tai ovat kuunnelleet nostalgisia kertomuksia, on varmasti suuri lähde. tyytyväisyys. Samoin on tyytyväisyyden lähde kyetä ymmärtämään ajan mittaan tapahtuneita muutoksia ja kuvailla nykyaikaista Calabriaa.
Onko Calabriassa jokin paikka, josta pidät erityisen paljon?
"Kaksi paikkaa ovat itse asiassa minulle hyvin rakkaita: Roseto Capo Spulico ja Sangineto, molemmat Cosenzan maakunnassa. Ensimmäinen Joonianmeren rannikolla, toinen Tyrrhenanmeren rannikolla. Roseto Capo Spulicossa, äitini kotikaupungissa, seuraan historiallisen keskustan kujia ja löydän tuttuja paikkoja; Muistan selitykset, joita isoisäni korosti erehtymättömän korkealla jonic-kadenssilla. Siellä vallitsee menneisyys – paikan ja perheeni.
Sangineto toivotti minut tervetulleeksi hankitusta kuulumisesta ollessani lapsi. Kaikkina vuodenaikoina se tarjosi minulle virkistäviä taukoja kadehdittavassa luonnonympäristössä: meressä, vuorilla, karstijärvessä, joessa. "Unelmien polku" vihittiin äskettäin lähelle historiallista keskustaa, joka johtaa maasta nousevaan vesilähteeseen ja luonnolliseen vesiputoukseen lumoavassa luolassa».
Mitkä ovat sinun mielestäsi ehdottomasti käymisen arvoisia?
«Calabria on rikas luonnonkauneudella ja säilyttää huomattavan historiallisen ja taiteellisen perinnön. On vaikea ehdottaa vierailua joihinkin monista huomion arvoisista paikoista. Kaiken kaikkiaan suosittelen Cirella. Yksi nimi tunnistaa saaren, jota koristaa torni, kallion suojaama lahti, keskiaikaisten raunioiden täynnä oleva kukkula. Nimi, joka viittaa tarinoihin ja legendoihin Cosenzan Tyrrhenanmeren rannikolla. Suosittelen myös kävelyä kaupungin historiallisessa keskustassa Laino Castello, sijoitettu Italian aitojen kylien joukkoon, Pollinon kansallispuistoon ja jota ympäröi Lao-joki, kiehtova aavekylä, joka hylättiin vuoden 1982 maanjäristyksen jälkeen».
Kirjoittamalla ja kertomalla hän on auttanut vahvistamaan ulkomaisten italialaisten yhteisöjen ja niiden alkuperäpaikkojen välisiä siteitä tasavallan senaatin mitalille asti. Mitä tunteita tämän tärkeän kiitoksen saaminen herätti sinussa?
«Tasavallan senaatin mitali on tunnustus vuosien työstä kansainvälisellä tasolla. Oli luonnollista tuntea ylpeyttä, pitää sitä saavutetun tavoitteen tunnuksena ja samalla kehotuksena sitoutua uudella innolla ja kasvavalla vastuuntunnolla.
Hän on myös tarkkaavainen Calabrian kulttuuriin ja perinteisiin. Jälkimmäistä ajatellen, mitkä kiehtovat sinua erityisesti?
"Ajattelee välittömästi kulttuuriantropologiaa, pyhän ja epäpyhän rinnakkaiseloa, uskontoa ja taikauskoa. Calabriassa on muinaisia apotrooppisia rituaaleja, arvokasta kulttuuriperintöä, joka on vaarassa jäädä uusille sukupolville. Se, mikä minua kiehtoo - anteeksi sanapeli - on erityisesti riitti "viehätys": katarsis kuiskatuilla rukouksilla, ristin merkeillä, vedellä ja suolalla, vedellä ja öljyllä, salaa opetettuja kaavoja taianomaisena jouluyönä. Toinen perinne, joka on mielestäni mielenkiintoinen ja laajalle levinnyt Calabrian rannikolla, on sen harjoittaminen "pyörretuulen leikkaaminen", joka on yleensä varattu miehille, vain joissakin kylissä sen suorittavat naiset. Se voidaan tiivistää seuraavasti: kun horisontissa nähdään pyörretuuli, joka lähestyy asuttuja paikkoja tai veneitä merellä ja joka voi aiheuttaa vahinkoa ihmisille ja esineille, suoritetaan tietty rituaali, jonka ansiosta pyörre menettää muodonsa ainutlaatuisuuden. ikään kuin se itse asiassa olisi leikattu. Tämän seurauksena myös pyörretuuli menettää vaaransa».
Puhutaanpa runoilija Manuela Fragalesta. Mikä yhteys paikkojen ja runouden välillä on?
«Joskus paikat inspiroivat säkeitä, toisinaan ne ovat päähenkilöitä: kokoelmat "Microcosmi" ja "Pelle di Mare" ovat vahvistus tästä. Kuten sanoin, Sangineto on yksi minulle rakkaimmista paikoista: no, monet runoistani syntyivät siellä, kirjoitettuina yhdellä kertaa musteella ja suolalla paperilapuille. Sama "Pelle di Mare" -kansikuva esittää varjoni heijastettua Sangineton lahdelle, hiekan ja merivaahdon väliin. Tältä osin haluan muistaa, että he esittelivät minut kulttuuritapahtuman aikana "maalauksellisen Välimeren kivien, avoimien ja rotkojen runoilijana, jota hallitsevat metsien nymfit ja tuoksuvat juuret, surulliset prinsessat ja pelottomat ryöstöt , se huvittaisi tuon Grand Tourin ystävien nostalgisia iltapäiviä, kadonnutta perinnettä, jota ei ole vielä löydetty."
(Kuva: Manuela Fragale, kuva-arkisto)
